Sivut

keskiviikko 21. helmikuuta 2018

VUOROSSA

PÄEVÄN EPISTOLA
---------------------------------
Sehän viikko on puolivälliin taputeltu. Palijon valtijaat on pyhävaatteisaan ja tuunritki oli ettiny vanahosta varastoesta resuja ja duunannu niistä hävynpeittua. On näjet sen pakkanen, Hyvä niin ei oo nin riettaan näköstä!
***
Joo pönttö oli tyhyjä ja varmaan pyssyyki. Pittää kuitenki perkata kaehopaekkoja jos jottae nöyhtää löytysi. Mihinkää huipulle en kapua jun ei oo homma hanskassa. Vae onko sen väliä. Paree sievä silijä ku turhat kruusaukset.
***
Justiisa! Kyllä minunkin tekee mieli mannaa ja hunajata. Mannaryynijähän tuota voes - eijoo tyyristä, mutta hunaja heikontaa pahasti kestävyysvajetta. Vaen eihän makijata mielinmäärin.
***
On se heleppuva nuihen henkenmiesten. Ne suap ilosa irti vaekka itkumuurista. Vae entä me synnilliset saatanat. Murehittaan maalimanpahhuutta vaekka mitä se meille kuuluu. Neon Rumpit ja Puttiinit omijaan siihen duuniin. Ja voe kae Saleki ottaa kontolleen pikkusen
***
Mene rauhassa sinä synnistä syntynyt. Sillä kirjoitettu on tulee tulivaunut ja vie sinut ihannaan lehtoon jossa aena paestaa aurinko eikä yönvarijot pelota. Jalopeora on sinun veljesi ja tiikeri sisaresi ja katso suuret ovet aukeavat ja astut kynnyksen yli joka on tosin korkea, mutta se ei ole sinulle es -pelkkä hijaste, vaen eihän oo kiirus. Mene rauhassa! Keruupit laulaa sinun kunniaasia ja harput soittaa sydämesi hymnin. Kirkain silmin katsot valoa joka loistaa ja huomaat et häikäisty ! Vapaalla mielellä heittäydyt sohvalle ja huomaat tulleesi kotiin.
***
Vetasin tuossa hartaoshetken, että sitä otollinen oesi! Seon olta varppeillaa joka hetki ja on syytä pyhittää ja päevittää tuo henkinen sisus eli sielu. Sitte kun on värkissä varaa voe taas lastata sitä toesta vaakakuppija - tasapaeno - kato

Ei kommentteja: