RAKKAUVVENTUNNUSTUS
Tuo rakkauvvenliekki rinnassani,
se kuumalla liekillä pallaa.
En täösillä anna sen roehahtaa,
vaan se kyttee mun sielussa sallaa.
Liekin laella se syväntäni kuumentaa,
mikkää kuitenkaa ei saa sitä sammuttaa
-
Sulle tahtosin rakkaani sanua,
nuo sanat niin tärkijät sulle.
Vaen ujo kun oon ja hilijanen,
se on niin pirun vaekijjaa mulle.
Päänupissa sanat nuo kiertellee,
en sulle kuitenkaa uskalla selevittee.
-
Niin ku tiijät en sorru hempeisiin,
enkä ossaa herkästi sannoo.
En tiiä mitenkä tohtisin,
sua ittellein ijäksi annoo.
Sen kuitenki sanon, jos uskot sen
oo mä sinulle aena uskollinen.
-
Kun sinut mä kerran kohtasin,
senjäläkeen en oo aatellu muuta.
Vaen niitä sun kaoniita kiharoeta,
ja punahuulista suuta.
Ne yölläki näkkyy mun unissaen,
päivälläki seuraa kuvasi muvassaen.
-
Kyllä kae se on minun viimenki,
sanottava: - olet rakas mulle
Sinun puolesta kaekkeja tekisin,
muutenki, oesin hellä sulle.
Sua rakastaesin läpi elämän,
kukaan ei voesi tehhä enemmän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti