Sivut

torstai 26. huhtikuuta 2018

KOPRA--40


Laakso ajeli Shellin huoltamolle. Simpukka-logo kutsui nälkäisiä ruokailemaan. Kopra kompuroi Saabin takapenkiltä ähisten ylös.
- Eipä tässä kyllä tarvitseisi paljon syödä. Tuo paino tahtoo nousta väkisin. Laihduttaa pitäisi, Kopra sanoi.
Solakampi Laakso arveli mielessään uskaltaisiko tosikkomaisuuteen taipuvalle Kopralle nakata. Ruhan kanssa oli usein laskettu pilaa, Kopran tanakkaan vartaloon kohdistuen.
- Hehhee! Eikös se painon-nosto ole hyvä harrastus? Olympialaji. Ja kun saavat tarpeeksi kilot nousemaan, liittyvät, mikä helvetti se olikaan... ööööö ...painonvartioihin? Sitäköhän ne vartio, ettei kilot karkaa? Laakso naureskeli.
- Noo, ei se ylipaino ole naurun asia. Siitä voi olla pahoja seuraamuksia. Sokeritaudit ja nivelvaivat ja sydämenahdistukset ja aivoinfarktit, Kopra sanoi ja lähti Simpukan ovea kohti.
Poliisit nauttivat ateriaansa kaikessa rauhassa. Kopran puheet laihduttamisesta näytti väkisin kääntyvän painon nostoon. Kunnioitettava annos maukasta makaronilaatikkoa katosi Kopran suuhun. Nauttiessaan ateriaa ruokasalin hiljaisuus rikkoutui kun Kopran känny ilmoitti jonkun kaipaavan.
- Nimismies Kopra! Päivää. Milloinka? Taitaa olla eri Pösö. Kiitos kuitenkin. Kuulemiin, Kopra puhui puhelimeen.
Laakso ei uskaltanut häiritä esimiestään. Tottapahan kertoisi jos oli kerrottavaa.
- No niin, se oli ensimmäinen! Huiman syrjäkylältä soitti joku Kokkoniemi. Kertoi jollain metsätiellä jonkun Pösön kaahanneen toissapäivänä. Eihän sitä Puron Pösöä oltu vielä varastettukaan. Luoja varjele, että ei kaikista rallimiehistä tulisi ilmoitusta.
Ruokailu jatkui hiljaisuuden vallitessa. Mutta huomasi kyllä, että ruoka oli hyvää. Tarkkaan lautasensa vielä leivänpalalla pyyhkien he alkoivat lopetella ruokailua.
- Tähän taisi kuulua vielä kahvi samaan hintaan. Käyhän sinä hakemassa nuoremmaksesi. Minä teen sillä aikaa tuota aivotyötä. Koitan mietti, että mistäpäin alettaisiin kerää purkamaan, Kopra sanoi ja otti kapulan taskustaan.
Simpukkaan tuli keski-ikäinen mies. Selvästi joku opettaja tai muu virkamies. Hän katseli ympärilleen ja huomasi virkapukuiset poliisit. Hän alkoi lähestyä pöydässä istuvaa Kopraa. Ojentaen kätensä hän sanoi:
- Hyvää päivää! Olen yläasteenopettaja Vääräniemi. Minulla olisi hiukan kerrottavaa. Sopiiko, että tässä juttelen?
- Aivan hyvin jos mistään valtionsalaisuudesta ei ole kyse, Kopra naurahti.
jat.

Ei kommentteja: