Sivut

lauantai 14. huhtikuuta 2018

KOPRA-28


- No elähän vielä sano! Poliisin työ on vaihtelevaa ja niin huonosti arvostettua, että tässä hommassa voi sattua mitä vain. Ja Ruha, muista murhamies on vapaana. Se voi iskeä äkkiä uudestaan, Laakso sanoi.
- No niin pojat! Siinä sitä nyt ollaan. Ollaan aivan kuin synkässä metsässä. Paljon on puita pystyssä. Kuitenkaan ei tiedetä missä puussa on sydän lahonnut, Kopra sanoi arvoituksellisesti.
- Minä luulen, että tämä on yhtä suuri arvoitus kuin Palmen murha. Johtolangat ovat kovin vähäiset ja häipyvät, ennen kuin ovat alkaneetkaan, Ruha sanoi ja haukotteli, että leuat paukkui.
- No, no, eihän tässä ole mitään yhtäläisyyttä Palmen murhaan. Kai Ruhakin sen verran on ajan tasalla? Meillähän on jo murhaväline ja monenlaista rekvisiittaa. Lisäksi vasta kartoitettu tilanne. Huomenna vasta alkaa todelliset tutkimukset. Ei nyt epätoivoon vaivuta. Poliisin työ on sitä, että etsitään uusia johtolankoja. Jos entiset loppuvat niin etsitään taas uusia. Ei se sen kummempaa ole. Eihän tässä vielä olla päästy edes alkuun. Me tehdäänkin niin: Koska juttu näyttää niin vaikealta lienee parasta, että tulen huomenissa Pikkulaan itse. Kumpi teistä haluaa jäädä Turhalaan päivystämään? Tämä on sen verran vaikea tapaus, että on paras kalusto pantava liikenteeseen. Minäkin taidan pistää virkapuvun. Se on kuulusteluissa iso asia. Ihmiset kunnioittaa univormua. Salaisetkin tiedot valuu rikollisen suusta kuin puron solina.
- Joo pistähän vormu päälle ja rivolli vyölle. Varmasti alkaa totuus paljastua. Puhuvat sellaistakin jota eivät ole nähneetkään. Sehän Putsarin teurastaja löytyy hetimiten, Laakso pilaili hyväntahtoisesti irvistellen.
-Leikki leikkinä... hm. Jospa Laakso sitten lähtee aamulla kun on tottunut rattimies. Ruha menee asemalle. Mutta jätät sitten konttoritytöt rauhaan. Poikamies on aina riski asettaa naisporukan kanssa samoihin tiloihin. Hitto nehän katsoo sinulta munat, että olehan varuillasi, Kopra kiusoitteli Ruhaa.
- No, eipähän tässä ensikertaa olla pappia kyydissä. Ja jos pappi ei kyydissä pysy niin joutaa pudotakin, Ruha totisena haukotellen sanoi.
---
Elokuun päivä alkoi painua jo mailleen. Miehet vaikeni ja katselivat ohikiitäviä maisemia. Kyllä oli päivälle tullut mittaa. Kello lähenteli jo puoltayötä. Lyhyeksi jäisi taas yöuni. Olisi ollut sittenkin viisainta yöpyä Pikkulassa. Turhaa ajelua tyhjän takia. Laakso jarrutteli Saabia. Kopra jäi autosta omakotitalonsa portin kohdalle. Laakso ja Ruha jatkoivat asemalle. Auto oli vietävä aseman autotalliin. Miehillä oli lyhyt matka siitä koteihinsa jalankin.
jat.

Ei kommentteja: