Sivut

lauantai 21. huhtikuuta 2018

KOPRA--35.


- Häh! Eikö meille muka ole. Nälkäänhän tässä kuolee! Jumaliste kun ei yhtään tullut mieleen. Mörtti onko sinulla mitään. Minulla on kiljuva nälkä, Vesku sanoi ja katsoi vesi kielellä kun Simo alkoi hienontamaan sämpylää.
- Voihan vittu! Minunko pitäisi teille sapuskatkin hommata? On siinä minulla keikalle lähtijöitä! Pitäisikö meidän mennä jollekin grillille ilmoittautumaan, jotta pistä mieleesi millaisia kundeja kävi hakemassa sapuskaa. Voi itku millaisten kanssa tässä jotain pitäisi alkaa, Simo sanoi ja haukkasi nautinnollisin elein sämpylää.
- Mistäpä sen tietää? Enpä ole ennen tämmöisiä keikkoja näin kauas tehnyt. Ei Pikkulassa tarvita eväitä. Simppa, anna edes puoliskosämpylä. Minä sitten maksan kun saadaan pankista rahaa, Mörtti sanoi.
- Höh! On siinäkin ajatus. Minä en velaksi anna. Eikö jätkillä mitään raksuta kaljun alla? Simo sanoi ja söi innolla sämpylää.
- Minä teen mitä vain pyydät. Haluan, että annat edes puoliskon, Mörtti kärtti.
- Ettäkö mitä vaan. No, rupea tuohon hiekalle ja pyöri pari kertaa ympäri. Se tekee hyvää sinun vartalolle. Läskit hyllyy ja vähenee. Pikkuinen aamujumppa Mörtille.
Mörtti heittäytyi pitkäkseen hiekkaan ja kieritti itseään useamman kerran.
- Hyvä, oikein hyvä ja nyt kerien takaisin. Hih, kyllä on hauskan näköistä. Nouse nyt ylös hauku ensin kuin koira ja suutele sitten minun varpaita.
- En kyllä, jalkahiki haisee tänne asti. Haukkua kulla saatan. Hau, hau!
- Jos sinulla nälkä on niin pussaat, että moiskahtaa...
Mörtti kumartui suutelemaan Simon paljaita jalkoja. Simolla oli hauskaa.
- Nyt vielä vannot valan, että olet aina alamainen minulle. Toista sanat! Simo komensi.
- Että olet aina alamainen minulle... Mörtti sanoi ja oli hätääntyneen näköinen.
- Perkeleen ääliö! Muuta oikeaan muotoon. Minä en ala sinulle alamaiseksi.
- Että olen aina sinulle alamainen, Mörtti sanoi Vesku oli naureskellut koko kyykytyksen ajan.
- Haluaako se Vesku sämpylän?
- Kauhea nälkä, Anna! Vesku ojensi kattään.
- Sot,sot, ensin se pitää tienata. Samat kuviot kuin Mörtilläkin.
Vesan naama meni totiseksi. Hän vilkuili Simoa ja sanoi:
- Ei minun tarvitse. Minä olen tehnyt kaikki työt. Hankkinut auton ja ajanut ja minun idea koko keikka on. Anna vaan sämpylä. On jo tullut tienatuksi.
- No olisit tuonut eväät mukana. Ei ole muuta mahdollisuutta. Vesku maahan!
Vesku suoritti samat kuviot kuin Mörttikin.
Toiset pojat katsoi vesi kielellä kun Simo jatkoi vain syöntiä. Kun Simo lopetti syömisen hän kaivoi kassistaan pari sämpylää. Hän heitti sämpylät kuin koirille. Mörtti nappasi sämpylän ilmasta käteensä. Vesku ei saanut omaansa kiinni. Hän kumartui ottamaan sämpylän hietikosta.
iat.

Ei kommentteja: