Sivut

maanantai 16. huhtikuuta 2018

KYLLÄ


SEON VÄHÄ...
...silleen, että tuassii on valennu uus uamu eekä se palijo sivutte leivästä vie. Tosin pittää mättää kaorapuuruva naamanreikään. Leivästä ei merkijää, vuan kyllä se puurohi tiellä pittää.
***
Vanaha kansa sen kyllä totesi, että puuropäevä näläkäpäevä, vellillä vieläki pahempi. Sehän tuo entinen mies taes puhuva kokemusperäsesti. Siinä urkkomiehelle tullee äkkijä hiuko olo jos pelekällä vellillä meinaa pärijätä työrupijaman.
***
Vae nämä meikäläesen hommat jaksaa keviämmälläki sapuskalla ja jos alakaa siltä tuntuu, että veto loppuu, niin sohova on likellä.Lepo ei mee nuoressa hukkaan ja vahavistaa se vanahaaki.
***
Entivanahaan, sillon vittasavirikon aekaan (monikohan ennää tietää mikä seon)sehän oli syöminen pääelinkeino. 3 vahavaa aterijjaa päevässä ja 3 korvikkeet siihen välliin.Sikurija ja paahettuja jyvijä pannuun ja jonniilaesta moskavetä sitte tippu pannun suusta.
***
Vaen läskijä riitti. Tosin seoli näen kevväällä jo meleko eltaantunneen makusta. Keitetyllä suolaveellä sitä elevytettiin syömäkeleposeksi. Oes se kiva tietää millasija basiliskoja sillon vejettiin naamariin. Hukkaan ei kumminkaa pantu mittää. Hyvä ku oli etes jottae.
***
Muistan kun äeteen kanssa niitä lihoja eltattiin näen kevväällä. Talaven lihat oli suuressa puuammeessa karkijan suolaan hauvattuna. Olihan se liha suolasta ja pahhaa laitettunaki. Hyi!
***
Ja voe sese vasta oli kamalaa ennen lehemijen laetumelle pääsyvä. Lehemät tirruutti kevväällä muutamanlirraoksen väkevää pihkamaetuva juuva sitä ei kärsiny, ja kermasta tehty voe maestu sannoenkuvamattomalta. Vaen kun lehemät poeki ja tuli kesävoe niin se oli herkkua. Vaen vaekka oli koepiruuvat pentuna, niin kumminki siitä se on petrannu.

Ei kommentteja: