VILLIT AJATUKSET.
Kulujin mietteissäni.
Ajatukset harmajat ,
niinku syksypäevä,
täötti mieleni.
-
Kattelin maahan.
Jääkimpale ossuu
kenkäni etteen.
Potkasen sitä,syytöntä,
mutta heti helepottaa
-
Kerrään ajatuksiani kokkoon.
Suurella vaevalla saan,
ne villeimmätki,
koottua sammaan karsinaan.
-
Rytinä käö, kun villitajatukset
törmaelevät,karsinan ahtauvessa.
Onko aeka nujertaa
niijen yltiöpäenen uho?
-
Olisikkohan elämä helepompaa,
noijen raohallisten ajatusten,
niijen tavallisten, kansa?
Olisikko se elämä aevan tylsää,
iliman hurijia haaveita
ja rohkeita kuvitelemia?
-
Kyllä minä taijjan aokasta veräjän!
- Menkää ja tulukaa, te porukan hurijimmat.
Teijjän avulla voen seikkaella,
mielinmäärin, muusani kanssa.
Laukatkaa ja juoskaa,
kahaleet eivät oo,
villejä varten!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti