SILLEENIN SANTRA
-
Oon vahahaksipiijaksi ehtiny jo,
tullu tehyksi on semmonen huomijo.
Että vaen yhtä asijaa ne miehet kyttää,
minun säästörahat niitä hytkähyttää.
-
Sen myönnän, rahhaa oon käöttäny tarkoen,
patjan alle ne keränny sattoinmarkoin.
Myöski piirongin laatikot pullottaa,
tätä tasavallan varmaa valuttaa.
-
En oo luottanu ollenkaa pankkitilliin,
en vaekka, säästöni nousee, monneen milliin.
Sieltä köyhille rahani ne vaen jakelee,
eihän sellaenen minulle oekeotta tee.
-
Minä mielellään miehenki ottaesin,
sille rakkauvvenviinijä juottaesin.
Mutta kaikki ne samanlaesija on
rahanhimo niillä on ihan pohojaton.
-
Vielä muutaman milijoonan säästelen,
hyvin tarkon kun tässä nyt elelen.
Sitte kun minut kuolema korijaa poes,
kymppimilijooana kasassa olla voes.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti