Sivut

perjantai 18. elokuuta 2017

RUNOTTAA.

OUVOELLA TORREILLA
-
Tulin maalta äskettäen kaopunkiin,
täällä olen niin outo, niin vieras.
En täällä, koskaa törmäele ystäviin,
oon täällä melekeen kun varas.
Ystävät myöski kylältä lähtivät,
missä lieneekää heijjän ympyrät.
-
Syrijäkyliltä nuoret pakenee,
muka helepompaa elämää hakkeen.
Perimmäesijä arvoja väheksytään,
se riittää kun elämä on makkee.
Vaen niin moni kuitenki pettyny on,
hän on kaopungissa yksin ja onneton.
-
Mitä saan täällä ouvoella torreilla,
täällä kaepuuta sieluni nyyhkii.
Millonkaa en tänne voe juurtua,
pittää mun silimäkulumaa pyyhkii.
Muukalasena jouvvun täällä olemaan,
sielurikkona tietäni taevaltamaan.

Ei kommentteja: